Se,mitä olimme, olemme nyt.
Se mitä meillä oli,on edelleen.
Yhteinen menneisyys,lähtemättömästi läsnä.
Kun siis kuljet metsässä,
jossa kuljimme yhdessä
ja etsit aurinkoiselta pientareelta varjoani.
Kun pysähdyt kukkulalle katselemaan kaukaisuuteen,
ja kädelläsi etsit tapasi mukaan minua,
etkä enään löydä,
ja tunnet surun hiipivän sydämeesi,
ole hiljaa.
Sulje silmät.
Hengitä.
Kuuntele askelteni ääntä sydämessäsi.
En ole poissa,
kuljen mukanasi,
aina sinussa.